Oliko Idan mies mistään kotoisin?

Ida Sofia (s. 1887) eli koko ikänsä Saarijärvellä. Hän oli naimisissa Sem Emil (Semmi) Heimosen kanssa ja heillä oli kuusi lasta. Perhe oli köyhä, mutta sekä Semmi että Ida olivat muisteluiden mukaan lahjakkaita kulttuuripersoonia. He kiersivät yhdessä esiintymässä iltamissa, Ida lauloi, Semmin esiintymisen lajia en ole saanut tietooni. Semmi kuitenkin kirjoitti paikallislehteen pakinoita nimillä "Puutteen pieksämä" ja "Takamaan Topi".

Semmi ja Iita

Eräästä kotiarkistomme asiakirjasta selviää, että Semmi oli syntynyt Helsingissä. Tämä tuntui omituiselta - alempien yhteiskuntaluokkien edustajat muuttivat tuohon aikaan sankoin joukoin maalta Helsinkiin. Miksi ihmeessä ilmeisen lahjakas mutta köyhä Semmi olisi muuttanut "vastavirtaan", kyllähän kaupungissa olisi ollut enemmän mahdollisuuksia.

Päätin tutkailla Semmin juuria tarkemmin. Hyvällä tuurilla löysin kuin löysinkin Semmin syntymämerkinnän Helsingin seurakunnan syntyneiden luettelosta. Semmi oli syntynyt 27.12.1890 ja hänen vanhempansa olivat luettelon mukaan Karl Emil Rajala ja Emma Juliana Eliaantytär. Miksi isä on Rajala, mutta poika myöhemmin Heimonen?  Palasin Saarijärven seurakunnan lähteisiin. Tiesin, missä Semmin torppa myöhemmin sijaitsi, joten etsin merkkejä 'Rajala' nimestä samalta suunnalta. Tarvaalan Opistolla olikin 1880-luvun rippikirjan mukaan Rajala- niminen torppa, jossa asui pariskunta Karl Emil Heimonen vaimonsa Emma Juliana Eliaantyttären kanssa. Pariskunta oli vihitty vuonna 1887, ja rippikirjassa oli myös merkintä Helsinkiin muutosta vuonna 1889. Molempien vanhemmat olivat saarijärveläisiä, joten kyllä Semmikin oli vakaasti paikkakunnan oma poika, vaikka kävikin Helsingissä syntymässä.