Mitä raatilasi näyttää?

Tässä tammikuun lopun säät. Nyt sekesi minullekin edellisen sääpäivityksen mystinen kohta! Lämpötilan näyttää tietysti raatilasi. Tämän sanan pitäisi olla ainakin oululaisille tuttu, mutta näköjään se on ollut käytössä myös etelämpänä.

29 päivä - Aamusta puoli sekeä ja tuuli pohjaissa. Iltasella sekeä ja taivas tähtessä.
30 päivä - Aamusta itä tuuli ja lumi tuisku. Iltapäivällä tuuli kääntyi pohjoiseen. Myöhemmällä iltasella tyynty ja sekeä taivas tähtessä.
31 päivä - Pilvinen tyynenlainen ilma, raatilasi näyttää aamusta 20 asteen kylmää. Vaan päivän päällen 17 astetta kylmää. Iltasella tuuli kääntyi itään ja tuiskuutti lunta. 

Pian on helmikuu! Toivotaan mukavia talvikelejä, minun puolestani pakkanen saisi pysytellä -20 asteen lämpimämmällä puolella.

Löytöjä - ja menetyksiä

Suutarin vaimolla Marialla oli kaksi sisarusta, joista mainitsin aiemminkin lyhyesti. Vuonna 1843 syntynyt Juho oli Marian velipuoli, vuonna 1853 syntynyt Eeva sen sijaan täyssisar.  Kummastakaan ei ole tarinoita, mutta heidän elämänsä tietenkin kiinnostaa - ainakin tällaista sukuhistoriaan hurahtanutta. Olen vuosien mittaan silloin tällöin etsinyt heistä tietoa virallisista lähteistä, mutta en ole päässyt juurikaan eteenpäin.
Sitten taas eräänä perjantai-iltana ryhdyin selailemaan digitoituja rippikirjoja SSHY:n sivuilla, josko kuitenkin löytäisin Eevasta tietoa. Palaan aina silloin tällöin tällaisten "mahdottomien" tapausten pariin. Taito etsiä ja tulkita tietoa vanhoista asiakirjoista kehittyy ja aiemmin mahdottomalta tuntunut arvoitus ratkeaakin kuin itsestään. Dokumentteja myös digitoidaan jatkuvasti lisää, ja uudet asiakirjat tuovat tietysti uutta tietoa.

Ensinnäkin selvisi, että rippikirjamerkintöjen perusteella Eevaa todella pidettiin Ruojan Antin tyttärenä, vaikka kastettujen luetteloon isää ei ole merkitty. Eeva asui vanhempiensa kanssa 16-vuotiaaksi, jonka jälkeen lähti piikomaan. Talo vaihtui vuoden kahden välein, kuten tapana oli. Sitten vuonna 1875 Eeva on piikomassa  Kiimasjärven kylässä, Voiniemessä. Siellä lähistöltä löytyy Aution Juho, jonka kanssa Eeva vihitään 25.3.1876.

Jos ei harrasta vanhojen asioiden penkomista, on ehkä vaikea käsittää sitä iloa, jonka tunsin tässä vaiheessa. Tai ehkä ei; löysin kadoksissa olleen sukulaisen - hänellä näytti olevan perhe, siis jälkeläisiä, ehkä elossa olevia?

Juho ja Eeva muuttavat Autiosta Juhon veljen taloudesta  Mansikkaniemeen. Mutta heti taas on muuttomerkintä - seuraan sitä saman tien, ja löydän Juhon yksin. Hetken ihmeteltyäni palaan takaisin Mansikkaniemen sivulle ja luen tarkemmin kaikki merkinnät. Eeva oli kuollut 12.2.1877. Haudattujen luettelosta löydän kuolinsyyn: synnytys. Lasta  ei löydy kastetuista eikä haudatuista, joten ilmeisesti lapsi menehtyi äitinsä kohtuun.

Hetkeä aiemmin olin iloinnut "löytyneestä" sukulaisesta ja sitten jouduin hautaamaan hänet saman tien - samalla sain haudata ajatuksen hänen jälkipolvistaan. Kuolemaan johtanut raskaus ja synnytys oli 23-vuotiaan Eevan ensimmäinen. Miltä on mahtanut tuntua Eevan äidistä Anna-Maijasta - en edes halua kuvitella sitä tuskaa. Anna-Maija itse menehtyi sairauskohtaukseen vuotta myöhemmin kesällä. Väkisin tulee mieleen, että vaikuttiko suru Anna-Maijan terveyteen.

 Entä Eevan isoveli Juho? Lastenkirjan mukaan hän on kuollut vuonna 1852, eli 9-vuotiaana. Haudattujen luettelosta en kuitenkaan ole häntä löytänyt. Sanotaan, että pikkusisko Marian vanhin tytär olisi Helsinkiin muuttaessa asunut enonsa luona. Se tarkoittaisi Juhoa, mutta hänestä ei löydy muuta tietoa kuin lastenkirjan merkinnät. Tämäkin arvoitus on vielä selvitettävä, mutta tällä hetkellä näyttää  siltä, että Maria, suutarin vaimo, oli sisaruksista ainoa joka ehti omia lapsia saada.

Talven selkä taittui

Vanhan kansan mukaan Heikin päivänä talvi on puolessa, eli talven selkä taittuu. Nyt siis ollaan jo voiton puolella. Siemen tilauksen saapuivat, ensimmäiset kylvöt on tehty - nyt on yläkuun aika, eli paras aika kylvöille. Tosin lähes kaikki saavat odottaa maalis-huhtikuulle, vähintään.

Vuonna 1905 sää Saarijärvellä oli tämän näköinen:

22 päivä - Leuto ilma, pilvinen, länsi tuuli, kylmää 4 astetta
23 päivä - Leuto ilma, länsi tuuli. Iltasella sekeä.
24 päivä - Leuto ilma, tuuli etelästä, 2 astetta lämmintä.
25 päivä - Samanlainen sää kuin etellisenä, 1 aste lämmintä.
26 päivä - Sekeä, tuuli lännessä, kylmää 5 1/2 astetta
27 päivä - Sekeä, vieno pohja tuuli, 17 asteen pakkanen. Waan iltapuoleen pilvinen, tuuli etelässä.
28 päivä - Itä tuuli ja pilvinen ?raatti - la -? näyttää 10 asteen kylmää, vaan ilta puoleen hirmuinen rajuilma ja lumi tuisku. Vaan ilta myöhällä satoi vettä.

Tuossa 28. päivän kohdalla on mystinen kohta. Voitte alla olevasta kuvasta arvailla, mitä siinä oikein tarkoitetaan. Laita arvauksesi kommenttina!

Vuonna 1905: viikko 3

Kuluneen viikon sää jatkui hyvinkin vuoden 1905 malliin. Selkeitä öitä, pakkasta ja tuiskua. Nyt on ilma lämmennyt, ja niin muuten näyttää käyneen myös aiemmin...
Tässä taas säätietoja viikon verran eteenpäin:

Tammikuu 1905

13 päivä - Hirmunen kylmä pohja tuuli, lumi tuisku. Ilta puoleen sekis ja ankara pakkanen.

14 päivä - Pakkanen ja tyyni, vaan ilta puoleen pilvistä ja ilma lauhtui, tuuli kääntyi etelään.

15 päivä - Pilvinen ja hyvä ilma. Tuuli aamusta lännessä, iltasella tyyni ja sekeä. 

16 päivä - Aamusta pilvinen, hyvä ilma, länsi tuuli. Iltapuoleen sekeä ja tyyni.

17 päivä - Pilvinen, hyvä ilma, tuuli länneltä.

18 päivä - Puoli pilvinen ja tyyni.

19 päivä- Pilvinen, hyvin vieno tuulen henki etelän puolelta, muutoin hyvä ilma.

20 päivä - Puoli pilvinen, tyyni ja kaunis ---

21 päivä - Leuto ilma, pilvinen, länsi tuuli, kylmää 4 astetta

Nyt taisi löytyä se päivä, kun lämpömittari on hankittu!

13.1.2018

Viikko 2: Sää vuonna 1905

Päättyvän viikon sää oli hyvinkin samanlainen kuin vuonna 1905. Lauhaa, sadetta ja tuulta. Katsotaanpa miten seuraavan viikon säät täsmäävät.

Vuonna 1905 tammikuussa Saarijärvellä eleltiin tällaisessa säässä:

7 päivä – puoli pilvinen, vaan ilta puoleen sekisi ja tuuli kääntyi pohjoiseen. Yö sekeä ja taivas tähtessä.

8 päivä – Aamu päivä sekeä, iltapuoli puolipilvistä.

9 päivä – Aamusta pilvinen ja tyyli, vaan päivällä alkoi tuulemaan pohjoisesta ja tuiskuuttamaan lunta aika tavalla.

11 päivä – pakkanen ja tyyni, vaan yön päällen alkoi tuulemaan ja tuiskuttamaan lunta.

12 päivä – Hirmuinen lumituisku, tuuli itän ja etelän väliltä

13 päivä – Hirmuinen kylmä pohja tuuli ja lumi tuisku, ilta puoleen sekis ja ankara pakkanen.

Vuodelta 1906 ei sitten näinä päivinä ollutkaan ehditty kirjauksia tehdä. Niin se on myös vuonna 2018: Kovasti oli aikomus laittaa ylös säätietoja päivittäin, mutta yhtään merkintää en ole tehnyt...
Loppiaisena oli kovasti harmaata ja sateista - aamupäivällä räntää, illalla lunta. Ja tuuli oli navakkaa.

6.1.2017

Viikko 1: säät

Vuoden ensimmäisen viikon säät, olkaa hyvä!

Tammiku 1905

2 päivä – Tuiskutti lunta ja tuuli lännestä

3 päivä – Satoi Wettä ja lumi räntää vaan ilta puoleen taukosi lumisate ja ynpäällen ilma selkeni ja taivas tähtessä

4 päivä – Wähän pilvessä vaan iltasella hiukan tuiskuutti lunta vaan yä oli sekeä ja taivas tähtessä.

5 päivä – Sekeä ja ilta puoli hyvästi kuivaa pakkasta

6 päivä – Pilvinen jälkeinen yä sekeä ja tuuli etelästä.

Vuoden päästä mökkiin on ilmeisesti hankittu lämpömittari, koska lämpötilat tulevat kirjatuksi.

Tammikuu 1906
2 päivä – pilvinen, 2 astetta kylmää, sumuva jäällä, joka oli jäässä kiini. Louna tuuli.

3 päivä – Sekeä kaunis ilma, 8 asteen kylmä. Sumuva jäällä.

4 päivä – Sekeä kaunis ilma, hieno tuulen henki lännestä. 8 asteen kylmä.

5 päivä – Pilvinen, 1 asteen kylmä, etelä t

6 päivä – Pilvinen ilma, nollassa. Sytän päivällä hieno vesisate, vaan ilta puoleen tuuli kääntyi itään ja hienosti tuiskuutti lunta.

"Sekeä" on minulle uusi ilmaus. Ensin luulin, että kyseessä on kirjoitusvirhe, mutta sana toistuu samanlaisena useamman kerran. Tarkoittanee kuitenkin selkeää - onkohan paikallisessa murteessa joskus käytetty tuollaista muotoa?

Tammikuun ensimmäinen

Uuden vuoden kunniaksi palaan suutarin muistivihon pariin. Muistiin on kirjattu tarkasti ainakin parilta vuodelta tammikuun ja toukokuun säät. Vaikuttaa siltä, että tammikuun säistä ennustettiin kesän kasvukauden säät. Tässä alkupaloina tammikuun ensimmäisen päivän sää vuosilta 1905 ja 1906. Olen kopioinut kielen pääasiassa sellaisen kuin se on kirjoitettu, vain välimerkkejä  olen lisännyt tekstiin lukemisen helpottamiseksi.

1905 1 päivä

uuten vuoten päivä oli sekeä ja tyyni. Aurinko paistoi kaiken päivää, vaan yhten tunnin ajan päivä sytännä oli usvaa ilmassa, joka oli paikoin jäässä kiini, jota Wanhat ennustavat että jos usva on jäästä niin yläällä että rakkikoira sopii alatse juoksemaan niin se pakkanen ei vahinkoita kesällä toukoja. Vaan jos usva on jäässä kiini niin se pakkanen syäpi kesällä vilja vainijot. Uuten joulun iltana alkoi länneltä tuulin kovanlaisesti ja taivas meni puoli pilveen.

Wuotena 1906
tammiku 1 päivä eli uuten Wuoten päivänä oli sumuva eli usvaa jäällä joka oli vähän aikaa jäässä kiini vaan muutoin oli ilma aamusta sekeä ja kaunis ja tyyni vaan iltapuoleen puoli pilvinen

Miten on, onko tänään jäällä ollut usvaa ja onko koira mahtunut juoksemaan sen ali? Meitä nämä hymyilyttävät, mutta tuohon aikaan säiden ennustaminen otettiin ehkä vakavammin. Selviäminen seuraavasta talvesta oli vielä omasta sadosta kiinni.

Muistiinpanoista riittää julkaistavaa tammikuun jokaiselle päivälle, mutta en varmaan ehdi ihan joka päivälle julkaisua tehdä. Jatkossa varmaan yhdistelen päiviä, niin saadaan seurata, miten säät vaihtelevat.

Onnellista uutta vuotta myös sinulle!